keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Joulukuun 9. päivä

Hannu Hirvonen & Virpi Penna (kuvitus)
Pullopostia tietenkin!
Karisto 2015

Minussa on vielä sisälläni sellainen lapsi, joka ilahtuu sellaisista pelkistetyistä eläinhahmoista, joita Virpi Penna on on luonut tähän kuvakirjaan. Kaikenikäinen minäni taas ilahtuu Hannu Hirvosen juohevasta tyylistä, jolla tarina etenee. Hän on myös keksinyt eläimille mainiot nimet. Näistä ehdoton suosikkini on Alli Huuppanen, jota luulin ensin porsaaksi, mutta hän onkin linnunpoikanen, jonka päähine muistuttaa Pekka Puupään hattua.


Alli Huuppanen on yksi eläimistä, jolta mäyräkoira Eerik Eerikinpoika kyselee, mitä hänen löytämässään pullopostissa lukee. Eläimet eivät osaa lukea, mutta esittävät mielellään tulkintoja, ja tietenkin siihen suuntaan, mikä heitä itseään kiinnostaa.  Näinhän kaikki tekevät, mutta Hirvonen vääntää ilmiön hauskasti rautalangasta. Ja mitä useampi kokki, sitä sotkuisempi merkityssoppa.
- Me saimme kutsun Tammer-turnauksen kukkaiskisoihin. Mutta emme ollenkaan ymmärrä, että miten lokkien ruokailu liittyy asiaan, Päkä selitti ja jatkoi:
- Voisikohan pappasi lukea pullopostin tarkemmin?
- Minä luen, tyttö sanoi ja tarttui paperiin.
- Osaatko sinä lukea? Eerik hämmästyi.
- Tietenkin osaan. Kun minun isoveljeni on jo koululainen, tyttö sanoi.
Monesti lastenkirjoissa lukeminen on se ihmeellinen asia, jolla lapsi saa loistaa mielikuvituseläinten keskuudessa. Tarinan tyttö paljastaa uusille eläinystäville pullopostin viestin. Saattaapa olla, että hän on sen itse lähettänytkin. Pääasia on, että "allihopa" ovat nyt ystäviä aina Alli Huuppasta myöten.

Pullopostia tietenkin! vetoaa minuun persoonallisilla eläinhahmoillaan ja hyvin rytmitetyillä, isokokoisilla kuvillaan. Kirja vie kesämaisemiin, joihin silmä uppoaa miellyttävällä tavalla. Pienikin viesti voi olla tärkeä, kun se otetaan vakavasti.
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti